maanantai 4. syyskuuta 2017

Se kaunis hetki.


Sitä tunnetta, kun ei oo aikoihin kuvaillut ja nyt päätti lähteä iltahämärään juuri sillä hetkellä kun aurinko heittää viimeisiä säteitä taivaalle.
Pyöräillä raikkaan viileässä illassa ja ihailla maisemia.









keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Elämää vuodenaikoina.

Syksyä ja alkutalvea on ihanteellista kuvata siitä, että värit ja tunnelma on kohdallaan.
Voi vaan kävellä ympäriinsä ja antaa mieleen tulla ajatuksia, hengittää raikasta ilmaa,
Rentoutua toisinsanoen.







Rentoudesta puheenollen, en itse ole mitenkään helppo kuvattava, vaan äärimmäisen arka. 
Tuskin uskallan kameraan katsoa tai olla edes siihen päin. :D
Kai sekin taito olisi opeteltavissa, mutta eniten ja mieluiten olen kameran takana "turvassa". 




Joskus on kuitenkin hyvä pyrkiä sinne (kovin puhutulle) epämukavuusalueelle meneminen. Se tekee todellakin hyvää ja kerää rohkeutta, saattaa oppiakkin uutta. Vaikka minun tapauksessa se, että mitä sitten jos kuvasta ei tulekkaan hyvä, mitä sitten jos näytän mielestäni vähän hassulle ja epämuodostuneelle :D On ihan hienoa, jos osaa välillä nauraa itselleen. Jokaisen täytyisi hyväksyä itsensä sellaisenaan, vikoineen ja virheineen. Elämä on liian lyhyt turhaan nolosteluun ( joka on helpommin sanottu kuin tehty).

Uusia asioita pitää tehdä vähän väliä, mieli pysyy virkeänä ja saa uusia kokemuksia. :)




- Misum

torstai 27. lokakuuta 2016

Hämäräkuvausta

Käytössä on siis ensimmäiseni järjestelmäkamera Canon EOS 1200 D.
Kahdessa ekaa otettu Canon powershot s200:lla joka oli ennen nykyistä. Sekin toimi ihan hyvin mutta halusin askeleen eteenpäin harrastuksessani :D
Tykkään myös parannella kuvia, mutta tähän asti oon pitänyt siitä ettei kuva kauheasti poikkea alkuperäisestä, ettei kuva mene ns. yliampuvaksi.

Mutta itse kuvaukseen..

Mikä on parempaa kun laittaa musiikit korville, laukussa kamera ja lämmintä päällä..



 ..kävellä ympäriinsä ja hakea inspiraatiota musiikista ja omasta fiiliksestä..


 ..sitten kun se tietty hetki iskee niin aika kuluu huomaamatta, siihen uppoutuu niin täysin. Siksi se onkin niin rakas ja tärkeä ajanviete ja harrastus mulle koska se rauhottaa oloa tai toimii jonkinlaisena meditaationa.


 Aina ei tietenkään ole sitä inspiraatiota ja välillä olo on väsynyt ja turhautunut muusta elämästä, sillon ei jaksa panostaa niihin omiin lataaviin juttuihin kuten mulle on kuvaus.


 Niistä asioista mitä rakastaa pitäisi pitää kiinni aikoinakin kun ei huvittaisi, niistä saa sitä energiaa ja niihin voi uppoutua syvälle ajattelematta muuta. Se on tosi tärkeää muistaa ettei elämä oo vaan suorittamista ja arjen tallomista. Jos sitä omaa juttua ei oo löytyny, se on korkea aika etsiä :)

Nyt en tiedä onko tää valokuvusblogi vai elämänohjaus-hyvänmielen höpönää- :D
Sama se ja kivoja juttuja molemmat!






- Misum